Ensimmäiset jäähyväiset

Tässä tulevien läksiäisten ja jäähyväisten sarjassa ensimmäiset laatuaan pidettiin eilen. Koulussa. Opettajan työ on siitä kamalaa, että ei ainoastaan suvivirsi herkistä joka kerta, vaan joskus joku luokka saa myös ihan rehellisesti itkemäänkin. Ja jos nyt vielä tarkkoja ollaan, ja aina ollaan, olen viimeisen kymmenen vuoden aikana eronnut vain kahdesta omasta luokasta ja molemmilla kerroilla se on oikeasti mennyt tunteisiin. Mielenkiintoisin hetki koko lukuvuonna on näinä eron vuosina ollut tietysti siinä todistustenjaon yhteydessä, kun olen yrittänyt pitää läksiäis”puhetta” koko jengin ja heidän vanhempiensa edessä. Eilenkään en tosin onneksi ollut lainkaan ainoa, joka luokassa kyynelehti, mutta olin kylläkin ainoa, joka yritti puhua samaan aikaan.

Suunnitelmissa on tällä hetkellä pitää ainakin kolmet erilaiset läksiäiset. Voi olla, että olen tullut liioitelleeksi vähän. On nimittäin aivan mahdollista, että emme saakaan viisumeillemme jatkoa ja ensi kesäksi suunniteltu Suomen visiittimme jääkin pysyväksi ja olen suurieleisesti mennyt kutsumaan juhliini ystäviä, joita en välttämättä muutenkaan näkisi kuin kerran kesässä.

Mulle on silti tärkeää nyt tehdä tämä näin. Oli nimittäin aika, jolloin olisin voinut poistua maasta vaikka päivän varoitusajalla, ilman kyyneliä, ja vain mennä. Nyt olen juurtunut ja kiintynyt ja tehnyt kaikkea sellaista, mikä tekee lähdöstä aika paljon vaikeampaa.

Mitä eilisiin kevätjuhliin tulee, niin en niistä huolimatta vieläkään millään meinaa ymmärtää, että olen nyt lomalla. Että tosiaan, en ole laittamassa aamulla kelloa soimaan, vaan voin ainakin ajatuksen tasolla nukkua pitkään (eli ainakin seitsemään, jos jälkikasvulla on tuurilla hyvä aamu). Olen katsokaas melkoinen putkiaivo, enkä pysty keskittymään kunnolla kuin yhteen asiaan kerrallaan ja tähän saakka se on ollut mun omakseni muodostunut ryhmä nelosluokkalaisia ja heidän juhlansa. Mun juhlat. Ja nyt kun ne on pidetty ja itkut osittain itketty, voin taas kurkistaa putken läpi kohti seuraavaa etappia.

Kas, sehän on lento maailman toiselle puolen. Ja kaikki on vielä aivan vaiheessa täällä.