Lasti Suomesta

Lasteja on toki monenlaisia, mutta tällä kertaa viittaan kymmenen muuttolaatikon omaisuuteemme, joka saapui perille muutama päivä sitten. Kun puoliso kantoi parin ystävällisen apurin kanssa laatikoita pienen asuntomme eteen helteessä, mietin, että voisin viskata jokaisen niistä tuosta noin vaan mereen saman tien. Laatikot tuntuivat vain lisääntyvän, en kokenut tarvitsevani niistä yhtään mitään, enkä voinut käsittää, miten sellainen määrä tavaraa (kyllä, se tuntui paljolta!) mahtuisi meille sisään.

Kun aloimme availla laatikoita (tärkeimmät etsittiin ensin, eli lelut), muutin mieltäni. Laatikoista löytyi kirjoja, pelejä, ihanat taulumme (eli julisteita mustissa kehyksissä), muutama muki, kunnolliset keittiöveitset ja puhtaat leikkuulaudat, omat lakanat, harmaita ja mustia pyyhkeitä ja muuta selkeälinjaista sälää, mikä ei istu tänne paratiisiin ja keltuaisen väriseen kotiimme ollenkaan. Mutta tulipa silti paljon kotoisampi olo tämän oman tavaran keskellä. Pieni skandinaavinen tuulahdus tänne palmujen ja monenkirjavien kuosien keskelle.

Ihme kyllä, kaikki myös mahtui paikoilleen aivan hienosti. Tavaroiden purkaminen kävi joutuisasti, koska mysteerikamaa ei ollut ja kaikki löysi paikkansa vauhdilla. Illalla täällä asuva vielä tässä vaiheessa ainoa kaverini vei mut kahville ja sen jälkeen Island Naturalsiin, jossa meinasin melkein pyörtyä onnesta – notkuvat hyllyt täynnä luonnonkosmetiikkaa ja -tuoksuja lisäsivät onneani suuresti ja pienensivät samassa suhteessa lompakkoni sisältöä.

Ja nyt on kyllä kotoisampi olo. Kannatti olle heittämättä laatikoita mereen.