Ja yhtäkkiä meillä oli niin mukavaa

Tämä viikonloppu voidaan merkitä meidän perheessä käänteentekeväksi, sillä saimme kavereita yhden viisihenkisen perheen verran.

Kävimme porukalla eilen rannalla ja illalla vielä söimme meillä tortilloja ja suuren suosion saaneita suomalaisia lettuja. Lapset pelasivat tulkin (yours truly) avustuksella Afrikan tähteä ja skeittailivat keskenään vähän turhankin pitkälle. Vietimme siis välittomästi perjantaisen kohtaamisemme jälkeen koko lauantain yhdessä. Se oli molemminpuoleista ystävärakkautta ensi silmäyksellä.

20170730_212306

Tänä viikonloppuna on muutenkin ollut ensimmäisiä aidon kotoutumisen merkkejä ilmassa. Perjantai-iltana kuvasin pienen klipin auringonlaskun aikaan ja taivaan violettia maalausta tuijotellessani mietin, etten koskaan halua lähteä täältä. Miten voisin, kun nyt olen saanut täällä jo hetken asua? Olen aivan ruined for the ordinary, kuten sanonta kuuluu, ja meren kohinasta on tullut rakkaampi kuin koskaan. Tänään fiilis on ollut ihmeellisen rauhallinen. Palaset ovat alkaneet loksua paikoilleen niin että kolina käy.

Tulkoon vastaan mitä tulee, täällä on nyt hyvä.

6 vastausta artikkeliin “Ja yhtäkkiä meillä oli niin mukavaa

  1. Voi, kun kuulostaa kivalta, ihanalta ja onnelliselta! 🙂 Vertaiskaverit on kyllä on kyllä tärkeitä! ❤ (Myös netitse tavoitettavissa olevat. 😉 )

    Tykkää

      1. Voi kiitos Heidi ja joo, kyllä se näin on! Onneksi Suomenkin (ja netin :D) vertaiskaverit ja -ystäväy säilyvät edelleen ja tasan niin kauan kuin yhteys säilyy ❤ Ja säilyyhän se.

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s