Havaijilla ei ole enää niin kuuma ja muita huomioita

Tässä päivänä eräänä totesimme puolison kanssa melkein yhteen ääneen, että Havaijilla ei ole enää niin kuuma kuin silloin, kun tänne tulimme. Hetken olimme sitten tyytyväisinä molemmat siinä ajatuksessa, että tässä ollaan menty kohti saaren kuuminta kuukautta sillä lailla päinvastaisesti, että ilma onkin alkanut poikkeuksellisesti vähän viilentyä.

Samaan hengenvetoon todettiin, että juomavesikin varmaan puhdistetaan nykyisellään jotenkin eri tavalla, kun se ei maistu enää niin oudolta.

Välillä sitä todella löytää itsensä olemasta fiksumpi kuin aiemmin uskoikaan.

Kun tulimme vajaa kuukausi sitten Konalle, kärsimme paikoin liiasta helteestä. Kerran ensimmäisellä viikolla aloimme pahaa aavistamatta kävellä muutaman sadan metrin matkaa läheiselle pienelle farmille eläimiä katsomaan ja löysimme itsemme kärvistelemästä jo puolimatkassa tuskastuttavan kuuman helteen kourissa. Esikoinen tsemppasi raivolla takaisin kotiin, siinä missä nelivuotias itkien ilmoitti, että jää kökkimään juurikin siihen paikkaan, jos ei nyt heti saa repparikyytiä kotiin. Ja minä mietin, että jos otan vielä tuon vajaa kaksikymmentä kiloa selkääni, saatan ihan oikeasti pyörtyä seuraavassa ylämäessä. Kukaan ei pyörtynyt, mutta silloin päätimme, ettemme ehkä enää ikinä kävele täällä minnekään.

Enää ei tunnu koskaan samalta, vaikka aurinko paistaisi pilvettömältä taivaalta (mikä on onneksi kesäisin harvinaisempaa) ja island breeze unohtaisi kokonaan puhaltaa. Pidemmätkin matkat taittuvat meiltä kaikilta ihan reippain askelin ja sellaisen kohtuullisen kokovartalohien kanssa osaa jo elää. Todennäköisesti palelisimme hieman, jos nyt tulisimme takaisin Suomen ihaniin 25-asteisiin helteisiin, niin hullulta kuin se kuulostaakin.

Vesikin tulee, vaikkette tätä ehkä uskoisikaan, ihan samoista putkista kuin neljä viikkoa sitten, mutta maku on meidän suissa jo vallan passeli. Lapset ovat alkaneet myös taas syödä aterioilla enemmän kuin yhden maistiaislusikallisen verran. Luonnonjogurtti ei ole enää pahaa, makaronit eivät ole pahoja, tomaatit eivät ole pahoja, ananas ei ole pahaa, kaakao ei ole pahaa. Korjaan, ei saa sanoa pahaa, saa sanoa, että minä en tykkää.

Kuopus totesi juuri toissailtana iltapalapöydässä, että hän on alkanut jo ihan vähän tottua tähän uuteen kotiin. Vaikuttaa vahvasti siltä, että niin me muutkin.