Asioita, joita oppii tulivuoren lähellä asuessa

Big Island koostuu viidestä tulivuoresta, joista kolme on aktiivisia. Kilauea, joka nyt purkautuu, on maailman aktiivisin tulivuori ja valuttanut laavaa jo vuodesta -83 saakka. Samalla se on päästänyt ilmakehään jatkuvasti vulkaanista kaasua, jonka paikalliset ovat nimenneet vogiksi.

Vog (joka tulee sanoista volcanic, smog ja fog) on täällä yhtä aikaa niin todellisten ongelmien kuin sisäpiirivitsien aihe. Ihan sama mitä tapahtuu, it must be the vog. Samaan aikaan tämä terveyshaittoja aiheuttava kaasu on tullut tutuksi muillakin tasoilla.

Piilarit likaantuvat viikossa. Niihin tulee sellainen ihmeellinen kerros jotain ylimääräistä, joka hieman haittaa näkökenttää. Päivän aikana piilareiden käyttöaika on mulla noin kuusi tuntia, korkeintaan kahdeksan. Työpäivän jälkeen pitää laittaa siis lasit päähän tai piilarit silmiin vain illaksi.

Päänsäryt ovat jatkuva riesa. Mulla on aina ollut taipumusta joko migreeneihin tai tensiopäänsärkyihin, mutta täällä alkanut liki viikottainen särkytahti on jo jotain aivan uutta. Kaikki mun päänsäryt eivät aivan varmasti johdu vogista, mutta osansa sillä varmasti on. Puoliso, joka on allerginen pölylle ja helposti nuhanenäistä sorttia, alkaa pian olla koukussa nenäsumutteisiin. Mies on vaihtelevalla tasolla tukossa melkein koko ajan ja kulkee pahimpina päivinä silmät kaasuista kutisten.

Nyt, kun tulivuori purkaantuu, ollaan astuttu aivan uudelle levelille näissä vog-asioissa. Lapset yskivät ja köhivät, puoliso sen kuin tukkoontuu ja mulla on nyt neljättä päivää putkeen pää kipeä. Osa oppilaista on silminnähden väsyneitä ja huonovointisia. Koko meidän kodin takana nouseva Hualalain vuori on sakean, tumman pilven takana piilossa. Eilen maisema kotimme takana näytti siltä kuin joku olisi värittänyt sen lyijykynällä.

Kilauean lähellä rikkisaasteet ovat nyt hengenvaarallisissa lukemissa, eikä sinne ole edes maskit naamalla menemistä. Tuuli vie onneksi suurimman osan myrkyistä merelle, mutta osa puhaltaa jopa Oahulle saakka koko saariryhmän riesaksi. Erityisen herkkiä myrkyille ovat vanhukset, lapset ja pitkäaikaissairaat.

Kilauean lähellä tilanne on lohduton. Laavaa on 36 000 neliömetrin alueella ja sitä puskee läpi myös 12 halkeamasta, joista osa on keskellä asutusta. Yhtään kuolemantapausta ei onneksi ole, mutta kymmeniä taloja on päässyt jo tuhoutumaan. Osalla näistä perheistä ei ole vakuutuksia, sillä niitä ei aktiivisen tulivuoren lähelle paljoa jaella. Kun kaikki menee, kaikki menee, eikä rahallista tukea saa mistään uudelleenrakennusta varten. Saaren ihmiset ovat kyllä hartiavoimin osallistuneet rahan ja tavaroiden lahjoittamiseen. Kaikki haluavat auttaa – se on tässä nyt pienintä, mitä kukaan voi tehdä.

Saari on kriisissä, vaikka täällä meidän puolellamme elämä on jatkunut aivan normaalisti – jos näitä vog-vaivoja ei lasketa mukaan.