Meillä oli eilen taas jokalauantaiseen tapaan rantapäivä. Poikkeuksellisesti menimme uiskentelemaan vain oman perheen voimin. Ajelimme Kuki’o Beachille, jonne jaetaan portilla passeja. Niinpä ranta on aina mukavan hiljainen, eilen jopa melkein autio. Pelasimme itsemme näännyksiin vedessä kelluvien ponttoonien päällä ja tuijottelimme pientä merikilpikonnaa, joka kävi elämänsä taistelua: pyrki sinnikkäästi laavakivien yli takaisin mereen vain huuhtoutuakseen kivien yli jälleen rannalle lillumaan. Kyllä se kiviä kiertämään sitten lähti, vain huuhtoutuakseen seuraavan aallon mukana kivien yli rannalle lillumaan. Kovaa on elämä.
Siitä puheen ollen, tilasimme Konalle kirjeäänestyslipukkeet. Ne tulivat tänne sen verran kauan, että vähän jännitän, ehtivätkö äänemme ajoissa takaisin Suomeen, mutta kuitenkin. Tämä systeemi on nyt kokeilussa ensimmäisen kerran ja ainakin meille se on aivan mahtava, sillä läheisin äänestyspaikka on lentomatkan päässä Honolulussa.
Olen seurannut kohtuullisen tiiviisti vaalien ympärillä käytyä keskustelua ilmastonmuutoksesta ja miettinyt, miten eri tavoin asioihin suhtaudutaankaan muualla maailmassa. Täällä ilmastonmuutoksesta ei puhuta juuri yhtään. Viime vuonna, kun vielä opetin kolmatta luokkaa, mua pyydettiin tuomaan aihetta keskusteluun vain harvoin ja harkiten, sillä asia on niin controversial. Multa on useamman kerran muutaman ihan ajattelevan aikuisen toimesta kysytty, että uskonko ilmastonmuutokseen. Yhden kerran olen joutunut myös melkein ahdistavaan väittelyyn aiheesta, sillä vastapuolen mukaan ilmasto on muuttunut kautta aikain, eikä mitään näyttöä ihmisen osuudesta nykyiseen muutokseen ole. Kyseessä on vain salaliittoteoria, johon me aivopestyt eurooppalaiset sokeasti uskomme. Ahdistavaksi väittelyn teki nimenomaan faktojen puute, eikä mikään sanomani muuttanut mitään – olenhan vain aivopesty eurooppalainen.
Ja tämän asenteen näkee sitten tietysti kulutustottumuksista. Keskivertoamerikkalainen, jota ei ole vielä tällaisella humpuukilla aivopesty, ajaa autolla vaikka sadan metrin matkan, ostaa surutta kertakäyttöä eikä välitä kierrättämisestä. ( Voi kuulettehan sarkastisen kärjistykseni tässä, koska totta kai tiedän, että mahtuu sitä tämän suuren kansan sekaan muutakin.) Meidän lähipiirissä ei kuitenkaan melkein kukaan puhu ilmastonmuutoksesta, omasta osuudesta siihen tai lapsillemme jäävästä maailman tilasta. Meidän eskarilainen ja tokaluokkalainen eivät ole kuulleet koulussa kertaakaan puhuttavan aiheesta. Heille ei opeteta vihreistä arvoista, kierrättämistä, jätteiden vähentämisestä tai hiilijalanjäljestä. Ei yhtään mistään.
Eikä tämä ole maailman mittakaavassa mikään harvinainen esimerkki. Ja mun on ihan suoraan sanottava, että täällä on vaikea olla kyynistymättä: mitä ihmeen hyötyä on jonkun pienen Suomen pienillä, yksittäisillä teoilla, kun jättivallat tekevät samalla ihan mitä lystäävät? Ja tietenkään tämä ei anna oikeutta liittyä joukon jatkoksi kuluttamaan miten sattuu, mutta maailmaa ei kyllä muuteta pienillä teoilla vaan suurilla päätöksillä. Siksi tietenkin vaalit ovat erityisen tärkeät juuri nyt, mutta ihan pikkuisen ahdistaa sekin, että Suomen osuus koko maailman tilasta, nykyisestä ja tulevasta, on melkoisen pieni.
No, jostain se on kai täälläkin lähdettävä. Me katsoimme lasten kanssa aamulla Netflixin One Planet-sarjaa ja keskustelimme pidempäänkin omien valintojen tärkeydestä maapallon tilaa autettaessa. Kuopus alkoi itkeä pienen flamingonpoikasen kuoleman tähden ja Esikoista puhutteli nälkäänäkevät jääkarhut ja mereen hajonneet jäälohkareet. Omia se on täälläkin koulutettava ja mietittävä yhdessä, miten me hoidamme oman osuutemme, vaikka olisimme lähipiirimme ainoat, jotka niin tekevät.
Konalla 
Konkreettinen muutos siellä Konalla on meriveden lämpeneminen. Kysypä valasretkiä järjestäviltä onko valaita nykyään niin helppo löytää kuin aikaisemmin vaikka 30v sitten? Ei ole, koska ne lähtevät kauemmaksi, viileämpiin vesiin.
TykkääTykkää
Korallit kärsivät ja kuolevat myös meriveden lämpiämisen myötä. Valaita me ollaan kyllä nähty paljonkin, mutta muutosta aiempaan en ole tajunnutkaan kysyä. Kesät ovat kuulemma lämmenneet täällä myös ihan merkittävästi, ovat paikalliset sanoneet.
TykkääTykkää
Super, että äänestitte! Kiitos ulkosuomalaisparlamentille ja Suomi-seuralle uupumattomasta uurastuksesta, että me ulkosuomalaisetkin saamme äänestää helposti.
Asuinmaani on niin pieni ja väkirikas, että meillä on jo vuosikymmenet ollut jätteiden erottelusysteemit, jo ennen kuin tuli EU:n direktiivit. Sillä on eroa, asuuko 232 henkilöä/km³ vai 33 henk./km ³ kuten USA:ssa tai 18 henk./km³ kuten Suomessa.
Pitää jättää ihmisille ja luonnolle elintilaa ja elämisen mahdollisuutta. Biojätteet kerätään kompostointilaitoksiin , paperit, lasit, metallit, tekstiilit ja muovit kiertoon, kemikaalit keräyspisteisiin ja muut, mitä jää jäljelle poltetaan kaukolämmityksen uunissa. Jätteistä on tullut lukratiivinen bisnes ja niistä kilpaillaan, kenen firma saa bisneksen.
Asun maailman suurimman kemiallisen tehtaan vieressä ja olen tyytyväinen. Piipuista tulee vain valkoista vesihöyryä, kiitos filttereiden, ja taivas on sininen. Vesistöjä ( enimmäkseen on jokia) renaturoidaan, kaloja istutetaa, jätevedet puhdistetaan. Lapset oppivat nämä asiat jo kotona ja koulussa.
Dieselautoille on jo rajoituksia ja kieltoja tiettyjen kaupunkien keskustoihin. Arvottomaksi muuttunut dieselini ei kelvannut enää muuhun kuin vientiin, mutta ei tarvinnut maksaa sentään romutuksesta. Ostin bensiinikäyttöisen auton. Sähköauto ei ole minulle optio.
Maapallon puolesta ja ilmston lämpenemisestä on puhuttu jo vuosikymmenet. Ihme, että suomalaisetkin ovat jo muuta mieltä kuin että on kivaa, kun ei Suomessa tule olemaan niin kylmää tai lannoitteitten muovisäkithän ja muut muovit hajoavat vuodessa pellon pientareella ja metsissä.
En osaa arvata , pelastuuko nyt maailma sillä, että koululaiset panikoivat ja pinnaavat koulusta, mutta mammat tekevät halvalla pyhä- ja yötyötä esim. supermarketteitten kassoilla.
TykkääTykkää
Kiitos mielenkiintoisesta kommentista Katriina! Aina kiinnostavaa kuulla erilaisia kokemuksia ympäri maailman. Tästä viimeisestä lauseestasi tuli mieleen, että maailma ei varmaan pelkistä nuorten ilmastomarsseista vielä pelastu, mutta ihan älyttömän tärkeitä ne mun mielestä silti on todella monessa mielessä. Marssit olivat musta pelkästään positiivinen asia, eikä se yksi päivä merkitse yhtään mitään, jos sen on pois koulusta ja käyttää hyvään asiaan. Oikeaan elämäänhän koulu pyrkii kouluttamaan, mitä mielenilmaukset tietenkin ovat. Mitä asuinmaahasi tulee, kuulostaa kyllä toimivalta systeemiltä. Olisipa täälläkin!
TykkääTykkää