Me kaikki tiedetään, miten kamalan vaikeaa voi olla löytää hyvä kampaaja uudesta asuinkaupungista. Tämä oma maantieteellinen sijoittuminen ei auta tässä nyt myöskään, koska pohjoismainen hius on meillä joillakin lotossa voittaneille niin ohut ja vaikea leikata. Sitten tuossa päivänä eräänä minä, vanha kunnon tarjoushaukka, löysin Grouponista diilin, jonka kautta sain leikkauksen 60 euron sijaan 25 eurolla. Ja 25 euron leikkuu siitä sitten tulikin. Nyt mennään myös euron kuvilla, koska kaikki kuvitus on kopsattu mun Instagram stooreista.
Menin kampaamoon tämän linkin takana olevan kuvan kanssa, koska saman kielen (enkä nyt edes tarkoita englantia) puhuminen kampaajan kanssa on joskus vaikeaa. Olen aika monisanainen näin ihmisenä, mutta leukalinja tai korvan taakse voi aivan hyvin olla tulkinnanvaraista sekin. En odottanut ollenkaan, että tulos olisi aivan kuin alkuperäisellä mallilla, jolla hiusta on ehkä neljä kertaa enemmän kuin mulla, mutta jotain sitä edes etäisesti muistuttavaa toivoin kuitenkin. Aivan maaliin ei tällä kertaa päästy.
Kävin Helsingissä vuosia kampaajalla, joka oli aivan uskomaton. Hän ymmärsi, mitä hain ja osasi tehdä, mitä toivoin. Ja korjasi, jos joskus näin ei käynyt. Ja tällaista ammattitaitoahan me asiakkaat toivotaan silloin, kun annetaan hiuksemme toisten käsiin. Muuten leikattaisiin itse.
Mulla vähän ehti ylikasvaa tämä kampaukseni nyt tässä muuttohässäkän keskellä. Pidin sellaista pientä, säälittävää ponnaria päässä ehkä kaksi kuukautta putkeen, kun tämä hiirenhäntä ei näytä pidempänä ja varsinkaan pidempänä auki yhtään miltään. Nyrkkisääntö kun kaikille meille ohuthiuksisille on yleensä se, että kuontalo näyttää paksummalta lyhyenä ja malliin leikattuna. Kun hiuksen pinta on lasinen ja materiaalia vähän, luotetaan optiseen harhaan ja luodaan kerroksia ja pöyheyttä hiuksia pätkäisemällä.
Siinä minä sitten istuin ja ihmettelin. Kampaaja oli oikein ihanan oloinen tyyppi, mutta ei ollut kertomansa mukaan tottunut leikkaamaan näin ohutta hiusta. Mukanani tuomaa kuvaa omalla tavallaan seuraten multa lähti sitten vasemmalta ohimolta kaikki hiukset pois, kun pituus muuten jäi vähän liian pitkäksi, ja niin minä sitten takatukka lepattaen, tuulen tuivertaessa päänahkaa, kävelin kotiin.
Parasta tässä tukkagatessa oli kuitenkin se, että aloin jostain itselleni tuntemattomasta syystä kertoa tätä kriisiä stooreissa ja palaute olikin yhtäkkiä runsas ja lämmin. Melkein kaikilla meillä on joku oma jäätävä hiuskokemus, kun joko ihan itse tehtynä tai kampaamosta poistuessa kampaus ei ole ollut ihan sitä, mitä haettiin. Kaikki me yhdessä sitten henkeä pidätellen seurasimme tämän jupakan lopputulemaa. Näin siis tietenkin itselleni kerroin. Tällainen keski-ikäistyvän äidin viikonlopun mittainen jännitysnäytelmä oli tämä.
Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Yksi kavereistani täällä Perthissä on ammatiltaan kampaaja ja vaikka hän ei just nyt paljoakaan näitä töitä tee, korjasi ystävällisesti kampaukseni kuntoon kotonaan eilen illalla. Palasin myös raitoihin, minä kun en ole yli vuoteen hiuksiani värjännyt. Halusin nimittäin tässä tietää, mikä on nykyään oikea hiusteni väri ja sehän on kaikille meille yllätykseksi sellainen maantienruskea. Täällä päin maailmaa kylläkin kuulemma blondi, mutta minusta – ja oikeasti – vaaleanruskea. Nyt raitoja laitettiin tähän oman värin päälle ihan muutama vaan ja kyllä kuulkaa kivasti kirkasti kauhtunutta ilmettäni.
Tässä alimpana tämän tukkasaagan huipentuma, valmis lopputulos. Lähti takafleda, peittyi kalju. Ja kuten näette, vasemmassa kuvassa ’blondi’ pohjavärini tuossa niskassa, päällä raitaa.
Otin tästä keissistä mukaani nyt muutamankin asia. Ensinnäkin, etukäteen kannattaa tehdä vähän tutkimustyötä, että mihin paikkaan mahdollisesti kannattaa mennä hiuksiaan leikkelemään. Pohjoismainen hius on maailman mittakaavassa todella erikoinen, ja vaatinee siihen tottuneen tekijän. Toisekseen, ihmiset internetissä ovat viime päivinä piristäneet suuresti tätä vielä paikkaansa etsivää sieluani ja ymmärtäneet erinomaisesti tätä kummallista huumorintajuani. Aina on ihanaa löytää yhtä omituisia ihmisiä maailmasta, vaikka löytyisivätkin sitten stooreja tehdessä.
Kohti parempia kampauksia!
Konalla 